Selkeyttä psykoterapian terminologiaviidakkoon: terapeutti? KELA-tuki? omalla rahalla? psykoterapeutiksi opiskellut? psykoterapeutti? perhepsykoterapeutti? perheterapeutti? ryhmäterapeutti?
26.08.2019 11:14
Avun hakeminen vaikeuksissa on tärkeää. Psykoterapian eri muodot ja menetelmät ovat hyvä tuki ongelmissa ja kriiseissä. Paljon muitakin palveluita on nykyisin tarjolla psyykkisen hyvinvoinnnin edistämiseen. Asiakkaana on hyvä selvittää itselleen tiettyjä perusasioita ammattilaisavusta, jotta löytää itselleen sopivan auttajan.
Moni mieltää psykoterapian lähinnä yksilöpsykoterapiaksi, mutta psykoterapeutit tekevät myös pari-, perhe- ja ryhmäterapiaa. Riippuu ihmisen yksilöllisistä tarpeista ja psyykkisten vaikeuksien luonteesta, mikä psykoterapian muoto kulloinkin tukee parhaiten.
Psykoterapian teorioiden kehitys on tuottanut useita, hieman erilaisia lähestymistapoja psyykkisiin ilmiöihin. Se miten psyykkisten häiriöiden syntyminen ymmärretään, vaikuttaa siihen, millä menetelmin häiriöitä halutaan hoitaa. Nykyisin kenties kaikkein suosituin psykoterapiaviitekehys on kognitiivinen suuntaus. Monelle terapia-asiakkaalle kuitenkin soveltuu parhaiten jokin muu viitekehys, kuten psykoanalyyttinen tai psykodynaaminen, hahmoterapia, traumaterapia, ratkaisukeskeinen, integratiivnen tai voimavarakeskeinen psykoterapiasuuntaus. Vaatii viitseliäisyyttä ja ennakkoluulottomuutta selvitellä eri viitekehysten soveltuvuutta omaan tilanteeseen. Lisäksi moni psykoterapeutti kouluttautuu useampaan terapiasuuntaukseen tai esim. yksilö- ja perheterapeutiksi.
Vaikka psykoterapeutin teoreettinen tausta vaikuttaa terapiatyöskentelyn menetelmiin ja käytäntöihin, on useissa tutkimuksissa todettu psykoterapian vaikuttavuuden olevan sidoksissa enemmän terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutuksen toimivuuteen kuin psykoterapian teoriataustaan.
Yhteiskunta tukee KELA:n terapiatuella psykoterapiahoitoa, mutta kaikki psykoterapia ei oikeuta KELA-tukeen. Kaikki psykoterapiaa tarvitsevat eivät hae KELA:n tukea. Jos asiakas maksaa itse psykoterapiakäyntinsä ei KELA ole mukana terapian rahoituksessa, eikä terapian sääntelyssä.
Kun haet ja valitset itsellesi psykoterapeuttia, on tärkeää varmistaa terapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeus. Terapeutiksi voi itseään kutsua kuka tahansa ja on lukuisia, toimivia terapiamenetelmiä, joilla ei kuitenkaan ole paljonkaan yhteistä varsinaisen psykoterapian kanssa.
Psykoterapeutin ammattinimike on suojattu ja sen myöntää tarkoin kriteerein Valvira eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, www.valvira.fi. Suomessa varsinaista psykoterapiaa voi laillisesti harjoittaa vain psykoterapeutin ammattinimikkeen saanut ja tietyn, säädellyn pohjakoulutuksen hankkinut työntekijä. Aiemmin pohjakoulutukseksi on Valvira hyväksynyt myös muiden kuin sosiaali- ja terveysalojen pohjakoulutuksia, mutta tällä hetkellä psykoterapeutilta edellytetään nimenomaan sosiaali- tai terveysalan tutkintoa.
Osa psykoterapeutiksi kouluttautuneista ei ole tuota virallista ammattinimikettä saanut tai hakenut. Tällöin työntekijä usein tiedottaa palveluistaan nimikkeellä *terapeutti* tai kertoo *suorittaneensa psykoterapeutin opinnot*.
Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ammattinimikkeiden käyttöoikeudet voi tarkistaa Valviran rekisteristä työntekijän nimellä tai rekisterinumerolla:
https://julkiterhikki.valvira.fi/
Psykoterapeutti-ammattinimikkeen käyttöoikeuden saanut voi anoa pääsyä KELA:n palveluntuottajarekisteriin, josta löytyvät ne KELA:n tukemaa psykoterapiaa antamaan oikeutetut ammattilaiset, jotka ovat halunneet tietonsa ko. rekisteriin:
https://asiointi.kela.fi/palvelutuottajarekisteri/
Kaikki psykoterapeuttiammattinimikkeen saaneet ammattilaiset eivät hakeudu KELA:n palveluntuottajiksi. He eivät voi toimia psykoterapeutteina KELA:n tukemissa terapioissa, mutta kylläkin itsemaksavien asiakkaiden terapioissa.
KELA myöntää kuntoutuspsykoterapiatukea psykoterapiamuodoista yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaan. 16–25-vuotiaille myös musiikkiterapiaan tai kuvataideterapiaan sekä vanhempien ohjauskäynteihin.
https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia
KELA:n kuntoutuspsykoterapiatuki on todella rahanarvoinen etu, joten psykoterapiaa harkitessasi kannattaa ilman muuta selvittää mahdollisuutesi saada sitä. KELA:n tukema psykoterapia on yleensä tiivistä ja pitkäkestoista; useimmiten tapaamisia kerran tai kaksi viikossa, kesto vuodesta kolmeen vuoteen. Mikäli tarvitset väljempää psykoterapeuttista työskentelyä, voi olla joustavampaa maksaa käynnit itse.
KELA:n kuntoutuspsykoterapia on suunnattu työikäisille, mutta muitakin tukimahdollisuuksia on. KELA tukee myös muiden kuin työikäisten psykoterapiaa toisenlaisilla järjestelyillä. Hoitotahot voivat myös kustantaa lyhytterapiaa asiakkaalle ilmaisena ostopalveluna. Psykoterapiakustannukset sisältyvät osaan vakuutuksista. On hyvä selvittää tarkkaan omat mahdollisuutesi taloudellisen tuen saamiseen.
Psykoterapeutti-ammattinimikkeen voi Valvira myöntää yhtä lailla yksilöpsykoterapeutille kuin perhe- tai pariterapeutille. Usein tuon ammattinimikkeen saanut perheterapeutti kutsuu itseään perhepsykoterapeutiksi erotuksena sellaisesta perheterapeutista, jolla ei tuota ammattinimekkeen käyttöoikeutta ole. Esimerkiksi julkisissa palveluissa työskentelevä perheterapeutti ei ehkä tarvitse psykoterapeutin ammattinimikettä, eikä sitä itselleen hae. Sama koskee pari- ja ryhmäterapeutteja. Mikäli ammattilainen käyttää psykoterapeutin nimikettä, on hänelle se myönnetty ja hänen tietonsa löytyvät Valviran rekisteristä.
Paljon byrokratiaa ja sääntelyä siis sisältyy psykoterapiapalveluihin. Mikään nimike tai pätevyys ei luonnollisestikaan vielä ole tae siitä, että psykoterapeutti on pätevä työssään ja kykenee sinua auttamaan. Siksi on eduksi tutustua useampaan psykoterapeuttiin ja vertailla vuorovaikutuksen sujumista sekä omia tuntemuksiasi.
Koska psykoterapian rahoittaminen ja sopivan psykoterapeutin löytäminen eivät suju kädenkäänteessä, olisi hyvä riittävän ajoissa käynnistellä tätä mutkikasta prosessia. Akuuttiaikoja ja hätäratkaisuja tietysti joskus joutuu tekemään ja monella psykoterapeutilla onkin kriisiaikoja saatavissa jopa samalle päivälle. Aina kannattaa pyytää apua, kun tuntee sitä tarvitsevansa: psykoterapia voi muuttaa elämäsi!